Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Tekstin riviväli on 2; kirjasinkoko on 12; tekstissä käytetään kursiivia, ei alleviivausta (paitsi URL-osoitteissa); ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on tallennettu erillisiksi (johdonmukaisesti nimetyiksi) tiedostoiksi. Kuvien paikan tekstissä voi osoittaa esim. "lisää kuva 1 tähän" -merkinnällä.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

Kirjoittajan ohjeet

Käsikirjoituksen pituus

Käsikirjoituksia mitataan liuskalla. Yhdellä liuskalla on noin 1 800–1 900 merkkiä “leipätekstiä”, välilyönnit mukaan lukien. Tähän päästään, kun A4-kokoisella paperilla ovat asetukset:

Times New Roman
12 pistettä
Riviväli 2
Vasen marginaali 40 mm
Muut marginaalit 25 mm
Tasaus vasen
Ei tavutusta

Kappaleet erotetaan toisistaan sisennyksellä (1 cm), ei tyhjällä rivillä. Otsikot erotetaan tekstistä ja toisistaan tyhjällä rivillä. Katso ohjeet osuudesta “Käsikirjoituksen ulkoasu”.

Artikkeliosastoon tarjottavien käsikirjoitusten enimmäispituus on 25–28 liuskaa kirjallisuusluettelo mukaan lukien. Sivujen määrä joustaa suhteessa kuviin ja taulukoihin.
Katsauksena tai datankuvausartikkelina tarjottavan käsikirjoituksen enimmäispituus on 15 liuskaa kirjallisuusluettelo mukaan lukien.
Opetusaiheiseen osastoon tai haastatteluihin voi tarjota käsikirjoituksia, joiden pituus on enintään 15 liuskaa kirjallisuusluettelo mukaan lukien. Käsikirjoituksen pituus vaihtelee kirjoituksen
tyypistä riippuen.
Keskustelupuheenvuorojen pituus on tyypillisesti 4–8 käsikirjoitusliuskaa.
Uutisten mitta vaihtelee uutiskynnyksen korkeuden perusteella. Tyypillinen uutiskäsikirjoitus on 1–2 liuskaa.
Kirja-arvostelujen pituus on 4–5 käsikirjoitusliuskaa. Kirja-arvosteluihin liitetään lähdeviitteitä vain pakottavissa tapauksissa.

Käsikirjoituksen lähettäminen ja ulkoasu


Käsikirjoitus lähetetään Terran toimitukseen journal.fi-palvelun kautta.

Käsikirjoituksen ulkoasun tulee noudattaa Terran tapaa mahdollisimman huolellisesti. Viimeistelyssä mallia voi katsoa lehden uusimmasta numerosta. Lehden asusta poiketen
käsikirjoitusta ei kuitenkaan taiteta kahdelle palstalle.

Tiedostot ja niiden nimeäminen
Teksti, kuva- ja taulukkotekstit ja kukin kuva ja taulukko sijoitetaan omiin tiedostoihinsa. Ne nimetään selkeästi esimerkiksi seuraavasti:
Virtanen_teksti.doc
Virtanen_kuvatekstit.doc
Virtanen_kuva1.jpg

Asetukset
Tarjottavat käsikirjoitukset laaditaan Wordissa seuraavilla asetuksilla:
Times New Roman
12 pistettä
Riviväli 2
Vasen marginaali 40 mm
Muut marginaalit 25 mm
Tasaus vasen
Ei tavutusta
Paperikoko A4 (tulostus yhdelle puolelle)
Tiedostoon on syytä liittää sivunumerointi.

Otsikot
Artikkelin pääotsikon koko on 16 pistettä. Kaikkien muiden kirjoitusten pääotsikot ovat lihavoituja ja pistekokoa 12. Ensimmäisen asteen väliotsikot lihavoidaan ja erotetaan omaksi rivikseen. Toisen asteen väliotsikot kirjoitetaan laihalla “leipätekstillä” ja erotetaan omaksi rivikseen. Kolmannen asteen otsikot kursivoidaan ja erotetaan omaksi rivikseen. Niiden käyttöä ei suositella. Otsikoita ei numeroida. Johdannolla ei ole otsikkoa.

Terran otsikkotasot ovat:
Artikkelin pääotsikko
Muun kuin artikkelin pääotsikko, artikkelissa ensimmäisen asteen väliotsikot
Toisen asteen väliotsikko
Kolmannen asteen väliotsikko

Kirjoittajan nimi kirjoitetaan VERSAALILLA (TIKKUKIRJAIMIN). Organisaatio merkitään nimen alle kursiivilla, tyypillisimmin kahdelle riville jaettuna. Artikkeleissa, katsauksissa ja opetusosastossa nämä tiedot sijoitetaan pääotsikon alle:
ELLI ESIMERKKI
Maantieteen laitos, Oulun yliopisto

Keskustelupuheenvuoroissa, uutisissa ja kirja-arvioissa tiedot laitetaan kirjoituksen loppuun. Organisaatioviite jaetaan kahdelle riville. Tällöin tasaus sivulla on oikea:
ELLI ESIMERKKI
Maantieteen laitos,
Oulun yliopisto

Abstrakti
Julkaistaviin artikkeleihin ja datankuvausartikkeleihin liitetään noin 150 sanan pituinen englanninkielinen abstrakti sekä 4–5 asiasanaa (key words), jotka tiivistävät työn keskeiset termit. Käsikirjoituksessa sen ulkoasu vastaa muuta tekstiä. Abstrakti tiivistää ytimekkäästi koko kirjoituksen. Sen kieliasun tulee olla idiomaattista, kieliopillisesti virheetöntä englantia. Kirjoittaja huolehtii kieliasusta.

Katsauksiin, pääkirjoituksiin, opetusideoihin, keskustelupuheenvuoroihin, haastatteluihin, uutisiin ja kirja-arvioihin ei tule abstraktia. Tällöin abstraktikenttään voi kirjoittaa käsikirjoitusta lähetettäessä "ei abstraktia".

Kappaleet
Otsikkoa seuraava kappale alkaa vasemmalta ilman sisennystä. Tämän jälkeen kukin kappale alkaa sisennyksellä, jonka syvyys on 1 cm. Kappaleita ei eroteta toisistaan tyhjällä rivillä.

Kuviin ja taulukoihin viittaaminen
Kuviin ja taulukoihin viitataan tyypillisimmin suluissa, joskus myös tekstissä. Viittaukset etenevät numerojärjestyksessä, kuvat ja taulukot kumpikin omana ykkösestä alkavana sarjanaan. Muita merkintöjä kuvien tai taulukoiden sijoittamisesta ei tarvita. Kuvia, taulukoita tai niiden tekstejä ei sijoiteta käsikirjoitustekstin sekaan, vaan ne nämä kaikki lähetetään toimitukseen erillisinä tiedostoinaan.

Esimerkkejä kuvaan viittaamisesta tekstissä:
Tämä ilmenee selvästi kuvasta 1.
…saamiemme mittaustulosten perusteella (taulukko 3).

Kiitokset
Kiitokset (mukaan lukien maininta rahoittajasta tai Suomen Akatemian projektista) sijoitetaan julkaistavassa käsikirjoituksessa jutun loppuun ennen kirjallisuusluetteloa. Käsikirjoitusvaiheessa ne on kuitenkin syytä ilmoittaa toimitukselle erikseen (esimerkiksi erillisenä tiedostona tai saatteessa). Näin vältetään niiden kulkeutuminen nimettömään vertaisarviointiin.

Käytetyt lähteet
Lähdeluettelon laadinnassa seurataan Terran tapaa pilkuntarkasti erillistä ohjetta ja julkaistujen kirjoitusten mallia noudattaen. Luettelo sijoitetaan kirjoituksen loppuun KIRJALLISUUS-otsikon alle. Saman otsikon alle sijoittuvat myös nettilähteet. Jos arkisto- tai muita erikoislähteitä on paljon, ne voidaan sijoittaa oman otsikkonsa alle. Kirjallisuusluettelon viitteet erotetaan toisistaan 1 sentin sisennyksellä toisesta rivistä alkaen. Lähteitä ei eroteta toisistaan tyhjillä riveillä.

Kursivointi
Kursiivit voidaan merkitä suoraan tiedostoon kursiivilla. Kursivointi koskee kirjoittajan organisaatioreferenssiä, sähköpostiosoitetta, tekstin sisään sijoittuvia vieraskielisiä auki kirjoitettuja käsitteitä (concepts) ja kaikkia teosten ja sarjojen nimiä. Huomattakoon, että englannista tuttuja isoja alkukirjaimia ei käytetä erillisteosten nimissä. Tämä koskee myös lähdeluetteloa, jossa erillisteosten, toimitettujen teosten ja sarjojen nimet sekä nettisivujen osoitteet kursivoidaan. Kaikki artikkelien kuvien ja taulukoiden sisällä olevat englanninkieliset tekstit kursivoidaan. Sama koskee myös englanninkielisiä kuva- ja taulukkotekstejä.

Lyhenteet ja numerot
Toistuvat lyhenteet määritellään suomeksi ensimmäisen maininnan yhteydessä ja jatkossa käytettävä lyhenne merkitään sulkuihin tai tekstiin:

Maailman kauppajärjestö (WTO) Maailman öljynviejämaiden järjestö OPEC:in mukaan…
Kaikki tekstiin sijoittuvat lyhenteet kirjoitetaan auki. Esimerkiksi:
m = metri
t = tonni
mm. = muun muassa
ns. = niin sanottu
esim. = esimerkiksi
% = prosenttia
jne. = ja niin edelleen

Sulkujen sisällä käytetään lyhenteitä, jos ne ovat yleisesti tunnettuja tai lyhenne on purettu aiemmin tekstissä. Lyhenteitä käytetään myös kuvissa ja taulukoissa:

(esim. 15 %)
%-merkki erotetaan sitä edeltävästä luvusta välilyönnillä.

Pääsääntö on, että tekstissä numerot kirjoitetaan auki kymmeneen saakka. Sata, tuhat ja miljoona ovat niin ikään auki kirjoitettavia. Tuhansia erottaa välilyönti. Englanniksi tuhannet erotetaan toisistaan pilkulla:

Suomeksi 1 250
In English 1,250

Pitkät sitaatit
Pitkät, vähintään kolmen rivin mittaiset lainaukset muista teksteistä sijoitetaan omaan kappaleeseensa. Siteeratusta lähteestä ilmoitetaan aina sivu(t), jolta alkuperäinen teksti löytyy. Sitaatin kappaleen sisennys on tasainen 1 cm tekstin vasemmasta reunasta. Sitaattia erottaa yksi tyhjä rivi sen ylä- ja alapuolella. Näin erotettua lainausta ei kursivoida eikä merkitä lainausmerkkeihin, jotka tarvitaan tekstin sisään sijoittuvissa suorissa lainauksissa. Tekstiviitettä seuraava piste sijoittuu tässä (kuten muuallakin) sulun ulkopuolelle.

Ala- ja loppuviitteet
Ala- tai loppuviitteitä ei käytetä, vaan oleellinen asia sijoitetaan tekstiin.

Viittaaminen tekstissä

Terran tekstiviittaukset palvelevat lukijaa täsmällisyydellään ja informatiivisuudellaan.

Sukunimen ja teoksen ilmestymisvuoden lisäksi tekstissä nimetystä tutkijasta kerrotaan hänen alansa ja etunimensä ensimmäisen maininnan yhteydessä. Tämän jälkeen käytetään vain sukunimeä.

Tekstiviitteessä käytetään vain vuosilukua silloin, kun viitataan koko julkaisuun. Sivunumero ilmoitetaan teoksen ilmestymisvuoden jälkeen kaksoispisteellä ja sitä seuraavalla välilyönnillä erotettuna. Sivunumero on tarpeen silloin, kun tieto selvästi perustuu johonkin lähteen osaan. Jos sivuja on useampia, ne erotetaan toisistaan ajatusviivalla.

Suorien lainausten yhteydessä sivunumero täytyy ilmoittaa. Suorat lainat laitetaan lainausmerkkeihin. Tämä koskee myös kirjoittajan omia käännöksiä.

Geologi Elli Esimerkin (2005: 5–7) mukaan…
… Mäkisen (1998) mittauksia vastaavasti (Esimerkki 2005: 5).
Kuten Esimerkki (2005: 9) toteaa: “Tiede on kivaa.”
Tästä ovat aiemmin kirjoittaneet geologi Elli Esimerkki (2001) ja historioitsija Aarre Aika (2006).

Sulkujen sisällä lähteet laitetaan aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Ne erotetaan toisistaan puolipisteellä paitsi silloin, kun on kyse saman kirjoittajan teoksista. Tällöin käytetään pilkkua:

(Nieminen 1966; Mäkinen 1979; Virtanen 1985; Jokinen 1996, 1998)

Jos kaksi eri Niemistä on julkaissut samana vuonna, heidät erotellaan etunimen alkukirjaimella aakkosjärjestyksessä:

(Nieminen, K. 1996: 12; Nieminen, S. 1996: 15)

Jos samalla kirjoittajalla on useita samana vuonna ilmestyneitä julkaisuja, käytetään aakkosia, jotka ilmoitetaan vastaavasti kirjallisuusluettelossa:

(Esimerkki 2005a, 2005b, 2007)

Jos julkaisulla ei ole kirjoittajaa, sulkuihin sijoitettava viite muodostetaan julkaisun nimestä. Suluissa ei siis viitata organisaatioon. Pitkää nimeä voi tarvittaessa lyhentää, jos sekaannuksen vaaraa ei ole:

…kuten Tilastokeskuksen uusin tilasto osoittaa (Väestö… 2006).

Nettilähteisiin viitataan tekstissä kuten muihinkin lähteisiin.

Viittausohjeet voi ladata itselleen täältä.

Kuvat ja taulukot
Julkaistavissa kirjoituksissa kuvien ja taulukoiden tehtävänä on tukea tekstiä ja tiivistää asiaa. Itsenäisesti toimiva, asiaa havainnollistava kuva tai taulukko teksteineen on informatiivinen ja säästää tilaa. Kaikkiin kuviin ja taulukoihin liittyy naseva, asian kiteyttävä teksti, joka artikkelikäsikirjoituksessa on kaksikielinen (kirjoituksen kieli ja englanti). Muissa osastoissa riittää kirjoituksen kieli.

Kaikkiin kuviin ja taulukoihin viitataan tekstissä: (kuva 1). Artikkeleissa myös kuvien ja taulukoiden sisältämä teksti on kirjoituksen kielellä ja englanniksi. Englanninkieliset tekstit kursivoidaan.

Kuvien ja taulukoiden suunnittelussa tulee huomata, että lehteen painettuna niiden leveys on vähintään 72 ja enintään 148 millimetriä. Kuvien ja taulukoiden sisältämien tekstien ja symbolien on säilytettävä luettavuutensa, vaikka kokonaisuutta pienennettäisiin leveyteen 72 millimetriä. Erityisesti taulukoiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tilankäytön taloudellisuuteen. Tämä tarkoittaa tarpeettoman tyhjän tilan eliminoimista. Luettavuutta voi parantaa esimerkiksi valikoidulla viivoituksella ja lihavoinnilla. Harmaasävyisten rasterien pitää erottua toisistaan selvästi.  Mustan rasterin käyttöä tulee välttää, koska sillä on taipumus “palaa puhki” painettaessa.

Kuvat ja taulukot lähetetään toimitukseen painovalmiissa asussa (kirjoittaja vastaa kuvien ja taulukoiden muotoilusta). Kukin kuva ja taulukko lähetetään omana, selvästi nimettynä tiedostonaan (esim. Nieminen_kuva1.jpg). Valokuvien resoluution tulee olla vähintään 300 dpi leveydessä 148 millimetriä (kaksi palstaa). Valokuvien suositeltava tiedostomuoto on jpg, taulukoiden Excel. Muista  aihtoehdoista saa lisätietoja toimituksesta.

Aiemmin julkaistujen kuvien ja taulukoiden uudelleen julkaisemiseen tarvitaan kirjallinen lupa, jonka hankkii (ja tarvittaessa kustantaa) kirjoittaja. Luvasta toimitetaan kopio Terran toimitukseen ennen käsikirjoituksen julkaisemista. Kuvissa ja taulukoissa käytetyn aineiston lähde on ilmoitettava erillisessä kuva- tai taulukkotekstissä. Jos kuva tai taulukko on tuotettu tiettyä lähdettä mukaillen, tämä on ilmoitettava siihen liittyvässä tekstissä.

Terrassa julkaistavat kuvat ovat mustavalkoisia. Värikuvat ovat tervetulleita edellyttäen, että kirjoittaja maksaa niistä aiheutuvat kustannukset. Lisätietoja kirjapainon hinnoittelusta saa lehden toimituksesta.

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Kirjallisuusluettelo laaditaan huolellisesti lehden ohjeiden mukaisesti.

Kieliasu

Terra kiinnittää erityistä huomiota julkaistavien kirjoituksen kieliasuun. Selkeä ja yleistajuinen kieli palvelee lehden laajaa lukijakuntaa ja edesauttaa lehden sisällön hyödyntämistä akateemisen yleisön ulkopuolella (esim. hallinnossa ja opetuksessa). Toimitus käy jokaisen kirjoituksen kieliasun läpi kirjoittajan kanssa. Lehden omaksumiin käytäntöihin voi tutustua "kielipoliisi"-tiedostossa.

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.