Submissions

Author Guidelines

Terran osastot

Terrassa julkaistaan maantieteellisiä tai maantiedettä sivuavia (1) artikkeleita ja (2) katsauksia, joiden julkaisemisesta päätetään nimettömän asiantuntija-arvioinnin jälkeen. Sekä artikkelit että katsaukset voivat olla tutkimukseen perustuvia tai tieteellisiä esseetyyppisiä tekstejä. Lisäksi Terrassa julkaistaan (3) opetusideoita ja -aineistoa, (4) keskustelupuheenvuoroja, (5) uutisia ja tiedonantoja ja (6) kirja-arvosteluja. Tekstejä julkaistaan suomeksi tai ruotsiksi.

 

Käsikirjoituksen lähettäminen journal.fi -palvelun kautta

Käsikirjoitukset lähetetään Terran toimitukseen journal.fi -palvelun kautta.

Vertaisarvioitaviin artikkeleihin ja katsauksiin liitetään noin 150 sanan englanninkielinen kielentarkastettu abstrakti avainsanoineen. Käsikirjoituksen tulee olla anonymisoitu (ei kirjoittajan nimeä tiedostoon eikä käsikirjoitukseen, ei viittauksia projekteihin ja julkaisuihin, ei kiitoksia tms. ensimmäiseen käsikirjoitusversioon). Huomaathan, että kirjoittajan tulee poistaa omat henkilötietonsa myös tiedostojen ominaisuuksista. Terra on ottanut käyttöön DOI-tunnisteet vuoden 2020 alusta lähtien. Vertaisarvioitavien käsikirjoitusten lähteisiin lisätään niiden DOI-tunnisteet linkkimuodossa.

 

Tiedostot, niiden nimeäminen ja lähettäminen sähköiselle alustalle

Journal.fi -palvelussa varsinainen teksti sekä jokainen kuva ja taulukko sijoitetaan omiin tiedostoihinsa. Kuva- ja taulukkotekstit laitetaan yhteen erilliseen selkeästi nimettyyn Word-tiedostoon. Käytä nimeämisessä artikkelin nimeä tai sen lyhennettä.

Maantiede ennen ja nyt_teksti.doc

Maantiede ennen ja nyt_kuvatekstit.doc

Maantiede ennen ja nyt_kuva3.jpg

Maantiede ennen ja nyt_taulukko2.doc

Käsikirjoituksen asetukset

Käsikirjoitukset kirjoitetaan MS Word -ohjelmalla seuraavilla asetuksilla:

• Times New Roman, 12 pistettä
• Tasaus vasen
• Yhdelle palstalle
• Riviväli 2
• Sivunumerointi
• Ei tavutusta
• Otsikot erotetaan tekstistä ja toisistaan tyhjällä rivillä.

Otsikkoa seuraava kappale alkaa vasemmalta ilman sisennystä. Tämän jälkeen kappaleet erotetaan toisistaan sisennyksellä. Kappaleiden väliin ei jätetä tyhjiä rivejä, kappaleväli 0 pistettä.

Kuvien, kuvioiden ja taulukoiden asetukset

Kuvat, kuviot ja taulukot lähetetään painovalmiissa asussa (kirjoittaja vastaa niiden muotoilusta) sähköiselle OJS-alustalle. Huomaathan, että painetussa Terrassa kuvat, kuviot ja taulukot julkaistaan mustavalkoisina. Värikuvat ovat tervetulleita, jos kirjoittaja vastaa lisäkustannuksista (noin 80 euroa per värillinen sivu). Julkaisun online-versiossa kuvat voidaan julkaista värikuvina ilman lisäkustannusta. Tällöin kirjoittaja toimittaa kuvista sekä mustavalkoiset että värilliset versiot toimitukselle.

Kuvien ja taulukoiden tulee käyttää tilaa tehokkaasti ja säilyttää luettavuutensa, jos niitä pienennetään. Kuvien ja taulukoiden leveys Terrassa on 72–148 mm. Kuvat toimitetaan harmaasävyisinä ja jpg- tai png-muotoisina (resoluutio vähintään 300 dpi leveydessä 148 mm). Kirjoittaja vastaa kuvien muuttamisesta mustavalkoisiksi.

Taulukot tulee suunnitella niin, että tyhjää tilaa jää mahdollisimman vähän. Jotta taittaja pystyy tarvittaessa käsittelemään taulukoita, ne tulee lähettää docx-tiedostoina. Taulukoiden luettavuutta voi parantaa valikoidulla viivoituksella ja lihavoinnilla. Harmaasävyisten rasterien pitää erottua toisistaan selvästi. Painoteknisistä syistä mustan rasterin käyttöä tulee välttää.

Aiemmin julkaistujen kuvien ja taulukoiden uudelleen julkaisemiseen tarvitaan kirjallinen lupa, jonka hankkii (ja tarvittaessa kustantaa) kirjoittaja. Luvasta toimitetaan kopio Terran toimitukseen ennen käsikirjoituksen julkaisemista. Kuvissa ja taulukoissa käytetyn aineiston lähde on ilmoitettava erillisessä kuva- tai taulukkotekstissä. Jos kuva tai taulukko on tuotettu tiettyä lähdettä mukaillen, tämä on ilmoitettava siihen liittyvässä tekstissä.

Kaikkiin kuviin ja taulukoihin liitetään asian kiteyttävä kuvateksti. Kuvat, kuviot, diagrammit, kartat yms. nimetään ja numeroidaan Kuva 1, Kuva 2 jne. Taulukot nimetään ja numeroidaan Taulukko 1, Taulukko 2 jne. Huomaathan, että artikkelikäsikirjoituksessa taulukoiden ja kuvien tekstit sekä niitä selittävät kuvatekstit julkaistaan kahdella kielellä (kirjoituksen kieli ja englanti). Muissa osastoissa riittää kirjoituksen kieli. Edellä on kuvattu, miten eri tiedostot tulee nimetä ja lähettää erikseen sähköiselle alustalle.

Liitteitä julkaistaan pääsääntöisesti vain sähköisenä.

 

Käsikirjoituksen pituus

Artikkeliosastoon tarjottavien käsikirjoitusten suositeltava pituus on noin 65 000 merkkiä (sisältää välilyönnit ja lähdeluettelon). Merkkimäärään ei lasketa kuvia ja taulukoita. 

Katsauksena tarjottavan käsikirjoituksen enimmäispituus on noin 50 000 merkkiä.

Keskustelupuheenvuorojen ja opetusaiheisten tekstien pituudesta sovitaan toimituksen kanssa aiheen mukaan.

Tyypillinen uutiskäsikirjoitus on 2 000–4 000 merkkiä. 

Kirja-arvostelujen pituus on noin 10 000 merkkiä. Kirja-arvosteluihin liitetään lähdeviitteitä vain pakottavissa tapauksissa.

Pääkirjoituksen pituus on noin 5 000–7 000 merkkiä.

 

Käsikirjoituksen ulkoasu

Käsikirjoituksen ulkoasun tulee noudattaa Terran tapaa. Selkeä ja yleistajuinen kieli palvelee lehden laajaa lukijakuntaa.

 

Otsikot

Artikkelin pääotsikon koko on 16 pistettä. Kaikkien muiden kirjoitusten pääotsikot ovat lihavoituja ja pistekokoa 12. Ensimmäisen asteen väliotsikot lihavoidaan ja erotetaan omaksi rivikseen. Toisen asteen väliotsikot kirjoitetaan laihalla ”leipätekstillä” ja erotetaan omaksi rivikseen. Kolmannen asteen otsikot kursivoidaan ja erotetaan omaksi rivikseen. Niiden käyttöä ei suositella. Otsikoita ei numeroida. Johdannolla ei ole otsikkoa.

 

Kirjoittajatiedot

Viimeistelyvaiheessa tekstiin lisätään kirjoittajan nimi, laitos ja organisaatio sekä työosoite. (Huomaathan, että arvioitavaksi lähtevän käsikirjoituksen tulee olla anonymisoitu.) Artikkeleissa, katsauksissa ja opetusideoissa kirjoittajatiedot sijoitetaan pääotsikon alle. Keskustelupuheenvuoroissa, uutisissa ja kirja-arvioissa kirjoittajatiedot laitetaan kirjoituksen loppuu.

 

Abstrakti

Artikkeleihin ja katsauksiin liitetään noin 150 sanan pituinen englanninkielinen abstrakti sekä 4–5 asiasanaa (key words), jotka tiivistävät työn keskeiset termit. Abstrakti tiivistää ytimekkäästi koko kirjoituksen. Sen kieliasun tulee olla idiomaattista, kieliopillisesti virheetöntä englantia. Kirjoittaja huolehtii kieliasusta. Kirjoittajan työosoite lisätään englanninkielisen abstraktin loppuun. Pääkirjoituksiin, opetusideoihin, keskustelupuheenvuoroihin, haastatteluihin, uutisiin ja kirja-arvioihin ei tule abstraktia.

 

Kappaleet

Otsikkoa seuraava kappale alkaa vasemmalta ilman sisennystä. Tämän jälkeen kukin kappale alkaa sisennyksellä. Kappaleita ei eroteta toisistaan tyhjällä rivillä.

 

Kuvat ja taulukot ja niihin viittaaminen

Kuvien ja taulukoiden tehtävänä on tukea tekstiä ja tiivistää asiaa. Itsenäisesti toimiva, asiaa havainnollistava kuva tai taulukko teksteineen on informatiivinen ja säästää tilaa. Kaikkiin kuviin ja taulukoihin viitataan, tyypillisimmin suluissa (taulukko 3), joskus myös tekstissä. Viittaukset etenevät numerojärjestyksessä, kuvat ja taulukot kumpikin omana ykkösestä alkavana sarjanaan. Kuvia, taulukoita tai niiden tekstejä ei sijoiteta käsikirjoitustekstin sekaan (ks. ohje kuvien, taulukoiden ja kuvatekstien lähettämisestä). Käsikirjoitukseen merkitään kuville ja taulukoille ohjeelliset paikat: [Taulukko 1 tähän].

 

Kursivointi

Tekstin sisään sijoittuvat vieraskieliset auki kirjoitetut käsitteet (concepts) sekä teosten ja sarjojen nimet kursivoidaan. Englannista tuttuja isoja alkukirjaimia ei käytetä erillisteosten nimissä. Kuvien ja taulukoiden sisällä olevat englanninkieliset tekstit kursivoidaan. Sama koskee myös englanninkielisiä kuva- ja taulukkotekstejä.

 

Lyhenteet ja numerot

Kaikki tekstiin sijoittuvat lyhenteet, kuten esimerkiksi kolme metriä, kirjoitetaan auki. Toistuvat lyhenteet määritellään suomeksi ensimmäisen maininnan yhteydessä ja jatkossa käytettävä lyhenne merkitään sulkuihin tai tekstiin: Maailman kauppajärjestö (WTO) Maailman öljynviejämaiden järjestö OPEC:in mukaan (...).  Sulkujen sisällä käytetään lyhenteitä, jos ne ovat yleisesti tunnettuja tai lyhenne on purettu aiemmin tekstissä. Lyhenteitä käytetään myös kuvissa ja taulukoissa (15 %). %-merkki erotetaan sitä edeltävästä luvusta välilyönnillä. Pääsääntö on, että tekstissä numerot kirjoitetaan auki kymmeneen saakka. Sata, tuhat ja miljoona ovat niin ikään auki kirjoitettavia. Tuhansia erottaa välilyönti. Englanniksi tuhannet erotetaan toisistaan pilkulla:
Suomeksi 1 250
In English 1,250

 

Sitaatit

Pitkät, vähintään kolmen rivin mittaiset lainaukset muista teksteistä sijoitetaan omaan kappaleeseensa. Sitaatin kappaleen sisennys on tasainen tekstin vasemmasta reunasta. Sitaattia erottaa yksi tyhjä rivi sen ylä- ja alapuolella. Tekstiviitettä seuraava piste sijoittuu tässä tapauksessa sulun ulkopuolelle.

Lyhyet suorat sitaatit merkitään tekstin sisään lainausmerkein ja kursivoituna.

Siteeratusta lähteestä ilmoitetaan aina sivu(t), jolta alkuperäinen teksti löytyy. Sanojen tai virkkeiden pois jättäminen lainatusta jaksosta osoitetaan kahdella ajatusviivalla, jotka erotetaan toisistaan välilyönnillä – –.

 

Ala- ja loppuviitteet

Ala- tai loppuviitteitä ei käytetä.

 

Kiitokset

Kiitokset lisätään tekstin viimeistelyvaiheessa (arvioinnin jälkeen) käsikirjoituksen loppuun ennen kirjallisuusluetteloa.

 

Viittaaminen tekstissä

Terran tekstiviittaukset palvelevat lukijaa täsmällisyydellään ja informatiivisuudellaan. Viittaukset merkitään virkkeen loppuun kronologisessa järjestyksessä (Virtanen 2017; Lahtinen 2018: 34; Korhonen & Mäkinen 2019; Nieminen ym. 2020). Koko kappaleeseen viittaavia lähdeviitteitä kappaleen lopussa ei käytetä, vaan viittaukset kirjoitetaan kappaleen sisään.

Sukunimen ja teoksen ilmestymisvuoden lisäksi tekstissä nimetystä tutkijasta kerrotaan hänen alansa ja etunimensä ensimmäisen maininnan yhteydessä. Tämän jälkeen käytetään vain sukunimeä. Geologi Matti Meikäläinen (2020) on todennut, että ... 

Tekstiviitteessä käytetään vain vuosilukua silloin, kun viitataan koko julkaisuun. Sivunumero ilmoitetaan teoksen ilmestymisvuoden jälkeen kaksoispisteellä ja sitä seuraavalla välilyönnillä erotettuna. Sivunumero on tarpeen silloin, kun tieto selvästi perustuu johonkin lähteen osaan. Jos sivuja on useampia, ne erotetaan toisistaan ajatusviivalla.

Suorien lainausten yhteydessä sivunumero täytyy ilmoittaa. Suorat lainat laitetaan lainausmerkkeihin. Tämä koskee myös kirjoittajan omia käännöksiä.

Geologi Elli Esimerkin (2005: 5–7) mukaan…

… Mäkisen (1998) mittauksia vastaavasti (Esimerkki 2005: 5).

Kuten Esimerkki (2005: 9) toteaa: ”Tiede on kivaa.”

Tästä ovat aiemmin kirjoittaneet geologi Elli Esimerkki (2001) ja historioitsija Aarre Aika (2006).

Sulkujen sisällä lähteet laitetaan aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Ne erotetaan toisistaan puolipisteellä paitsi silloin, kun on kyse saman kirjoittajan teoksista. Tällöin käytetään pilkkua:
(Nieminen 1966; Mäkinen 1979; Virtanen 1985; Jokinen 1996, 1998)

Jos kaksi eri Niemistä on julkaissut samana vuonna, heidät erotellaan etunimen alkukirjaimella aakkosjärjestyksessä:
(Nieminen, K. 1996: 12; Nieminen, S. 1996: 15)

Jos samalla kirjoittajalla on useita samana vuonna ilmestyneitä julkaisuja, käytetään aakkosia, jotka ilmoitetaan vastaavasti kirjallisuusluettelossa:
(Esimerkki 2005a–b, 2007)

Jos julkaisulla ei ole kirjoittajaa, sulkuihin sijoitettava viite muodostetaan teoksen tai julkaisijayhteisön nimestä. Pitkää nimeä voi tarvittaessa lyhentää, jos sekaannuksen vaaraa ei ole:
… kuten Tilastokeskuksen uusin tilasto osoittaa (SVT 2022).

… mikä on vuoden 2017 ruotsalaisen hiilijalanjäljen keskiarvo (Göteborgs stads... 2021).

…  on tarkoitus tarjota opiskelijoille ”monipuolisia kokemuksia uuden tiedon ja osaamisen rakentamisesta” (Lukion... 2015: 34).

 

Nettilähteisiin viitataan tekstissä kuten muihinkin lähteisiin.

 

Kirjallisuusluettelon laatiminen

Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Huomaathan, että Terran viittauskäytäntöjä on muutettu nykyisenkaltaisiksi numerosta 131(3) alkaen. Tätä ennen ilmestyneistä lehdistä ei siis kannata katsoa mallia.

 

Muoto ja järjestys

Terran lähdeluettelon on tarkoitus palvella lukijaa mahdollisimman vaivattomasti. Sen laatimisessa noudatetaan oheisia pääperiaatteita.

Luettelo laaditaan rivivälillä 2, kuten muukin käsikirjoitus. Lähteet erotetaan toisistaan 1 cm:n sisennyksellä kunkin lähteen toisesta rivistä alkaen (Hanging 1 cm).

Luettelo etenee aakkosjärjestyksessä. Saman kirjoittajan julkaisut merkitään aikajärjestykseen, vanhin ensin. Hänen samana vuonna ilmestyneet julkaisunsa eritellään aakkosin (esim. 2007a ja 2007b). Jos juttu tai teos on painossa, tämä ilmoitetaan julkaisuvuoden jälkeen kursiivilla, puolipisteellä erotettuna (esim. 2018; painossa).

Etunimet lyhennetään alkukirjaimiksi, joita seuraavat piste ja välilyönti. Julkaisun kahta viimeistä kirjoittajaa erottaa &-merkki. Muut erotellaan toisistaan pilkuin.

Erillisteosten ja sarjojen nimet kursivoidaan. Sarjoista ja lehdistä merkitään vuosikerta (volyymi) sekä mahdollinen numero (issue). Artikkelikokoelmissa sekä lehdissä julkaistuista kirjoituksista merkitään myös sivunumerot. Erillisteoksista mainitaan kustantaja ja kustantajan toimipaikka.

Jos julkaisulla on DOI-tunnus tai se on saatavilla sähköisesti, DOI- tai internetlinkki merkitään lähdetiedon loppuun.

Jos teoksella ei ole nimettyä kirjoittajaa, viitataan joko teoksen tai sen julkaisijayhteisön nimeen. Pitkä teoksen nimi voidaan tarvittaessa lyhentää, kunhan se on tunnistettavissa ja löydettävissä oikeassa kohdassaan lähdeluettelossa.

Eri lähdetyyppien merkitseminen esitetään yksityiskohtaisemmin seuraavissa esimerkeissä. Mikäli tarjottavassa käsikirjoituksessa viitataan johonkin teostyyppiin, jota ei esitellä esimerkeissä, kirjoittajan kannattaa pyrkiä muodostamaan lähdetieto Terran viitelogiikkaa noudattaen. Tärkeintä on, että lähdeluettelo on johdonmukainen. Toimitukselta voi tarvittaessa pyytää neuvoja.

 

Nettilähteet ja linkkien merkitseminen

Internet-lähteisiin viitataan kuten muihinkin lähteisiin, mutta niihin lisätään aina lähteen verkko-osoite (doi, urn tai url). Dokumentointi- ja arkistointivastuu on sähköisen lähteen käyttäjällä, koska internetin sisältö muuttuu jatkuvasti.

 

Artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä / muu tieteellinen julkaisu, jolla on doi-linkki:

Dolata, P. (2015) A new Canada in the Arctic? Arctic policies under Harper. Canadian Studies 78(1) 131–154. https://doi.org/10.4000/eccs.521

Tieteellinen julkaisu tai viranomaisen julkaisu, jolla on pysyväislinkki, mutta ei doi-linkkiä:

Paloneva, M. & Takamäki, S. (2020) Yhteenveto toimialojen vähähiilitiekartoista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:52. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-525-6

Lähde, jolla ei ole doi- eikä pysyväislinkkiä, mutta on saatavilla sähköisesti: julkaisupäivä ennen linkkiä (jos tiedossa), linkin viittauspäivä linkin jälkeen.

Erälinna, L. & Järvenpää, A.-M. (2019; toim.) Maatalousmuovijätteen keräys ja kierrätys – Haasteet ja mahdollisuudet. Turun yliopisto, Turku. https://maatalousmuovijate.fi/wp-content/uploads/2019/03/Maatalousmuovij%C3%A4tteen-ker%C3%A4ys-ja-kierr%C3%A4tys_-LiMuKe-eng.pdf 7.5.2019.

Everett, K. (2018) Canada’s Arctic policy framework: a new approach to northern governance. The Polar Connection 18.5.2018 https://polarconnection.org/canada-arctic-policy-framework/ 2.7.2019.

Sirén, A. (2019) ”Kiva, mutta meillä on vain koon 38 vaatteita” – Isolta tanssijalta menevät keikat sivu suun, sanoo 40 kiloa lihonut Evaleena Vuorenmaa. Yle Uutiset 26.10.2019. https://yle.fi/uutiset/3-11033782 2.7.2019.

Stephen Harper northern tour (2013) Franklin expedition. Youtube 22.8.2013 https://www.youtube.com/watch?v=kZZECi9N42w 2.7.2019.

 

Henkilökohtaisesta sähköpostiviestistä ilmoitetaan viestin lähettäjä, otsikko, vastaanottaja ja päivämäärä.

Heikkilä, T. (2018) Maisema-asiaa. Henkilökohtainen sähköpostiviesti T. Tutkijalle. 12.12.2018.

 

Erillisteos tai toimitettu teos

Teoksen otsikko kursivoidaan. Otsikon perään lisätään painostieto, jos kyseessä ei ole ensimmäinen painos.

Myös tieto teoksen kääntäjästä voi olla perusteltu. Alaotsikkoa ei ole tarpeen lisätä, ellei tiedolla ole merkittävää lisäarvoa lukijalle.

Englanninkielisissä nimissä ei käytetä isoja alkukirjaimia, elleivät sanat ole erisnimiä.

Kustannuspaikka ilmoitetaan julkaisun kielellä kaupungin tarkkuudella.

Toimitetun teoksen viite vastaa erillisteoksen viitettä. Julkaisuvuosi ja tieto toimittamisesta sijoitetaan samoihin sulkuihin puolipisteellä erotettuna.

Erillisteosten kokonaissivumäärää ei tarvitse ilmoittaa.

Dewey, J. (1916/2019) Demokratia ja kasvatus (suom. Immonen, A.). niin & näin, Tampere.

Harvey, D. (1992) The condition of postmodernity. 2. p. Wiley-Blackwell, Cambridge.

Laine, M., Bamberg, J. & Jokinen, P. (2007; toim.) Tapaustutkimuksen taito. Gaudeamus, Helsinki.

Moisio, S. (2012) Valtio, alue, politiikka. Vastapaino, Tampere.

OECD (2018) Divided cities: Understanding intra-urban inequalities. OECD Publishing, Paris. https://doi.org/10.1787/9789264300385-en

 

Erillisteos sarjassa

Sarjassa ilmestyneen erillisteoksen otsikko ilmoitetaan alaotsikkoa myöten ja kursivoidaan. Alaotsikko erotetaan pääotsikosta kaksoispisteellä ja välilyönnillä. Sivumäärää ei ilmoiteta.

Sähköisesti saatavilla olevan teoksen tietoihin lisätään linkki julkaisuun.

Jos kyseessä on sekä erillisteos että sarja ja niiden julkaisuvuodet vaihtelevat, kaikki nämä tiedot voi ilmoittaa.

Hannonen, O. (2016) Peace and quiet beyond the border: The trans-border mobility of Russian second home owners in Finland. University of Eastern Finland, Dissertations in Social Sciences and Business Studies 118. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2099-7

Helminen, V., Nurmio, K., Rehunen, A., Ristimäki, M., Oinonen, K., Tiitu, M., Kotavaara, O., Antikainen, H. & Rusanen, J. (2014) Kaupunki-maaseutu-alueluokitus: Paikkatietoihin perustuvan alueluokituksen muodostamisperiaatteet. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 14/2014.

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015. Määräykset ja ohjeet 2015:48. Opetushallitus, Helsinki. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/lukionopetussuunnitelman-perusteet-2015 20.10.2023.

Raento, P. (2006) Finnishness in Finland and North America: Constituents, changes, and challenges. Aspasia Books, Toronto & Journal of Finnish Studies 9(2) (2005).

 

Artikkeli toimitetussa teoksessa

Toimitetussa teoksessa ilmestyneen artikkelin yhteydessä kursivoidaan teoksen nimi, ei artikkelin otsikkoa.

Teoksessa ja (toim.) -merkinnät ilmoitetaan käsikirjoituksen kielellä (suomi tai ruotsi). Teoksen toimittajien nimien merkintä ja järjestys noudattaa aiemmin mainittua yleisohjetta. Teoksen nimeä seuraavat sivut, joilta artikkeli teoksesta löytyy.

Jos toimitettu teos on ilmestynyt sarjassa, artikkelin sivut merkitään sarjan numeron jälkeen.

 

Abram, S. (2003) The rural gaze. Teoksessa Cloke, P. (toim.) Country visions, 31–48. Pearson, Harlow.

Löytönen, M. (1988) Kulttuurimaantieteen näkökulmasta. Teoksessa Löytönen, M. (toim.) Alueellinen monitasojärjestelmä. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen opetusmonisteita, 3–6.

 

Artikkeli sarjassa (lehdessä)

Sarjojen nimet ilmoitetaan lehden käyttämällä tavalla (alkukirjainten kokoja myöten) ja kursivoidaan. Nimiä ei lyhennetä. Artikkelien englanninkielisissä otsikoissa käytetään isoja kirjaimia vain erisnimissä.

Lehden vuosikerran (volyymin) lisäksi ilmoitetaan aina numero (issue), josta kirjoitus löytyy, sekä DOI-tunnus. Mikäli artikkeli on julkaistu ainoastaan verkossa, merkitään artikkelin DOI-tunnus tai linkki suoraan lehden nimen jälkeen.

Artikkelista ilmoitetaan myös sivunumerot. Ensimmäinen ja viimeinen sivu erotetaan toisistaan ajatusviivalla ilman välilyöntejä.

Sanomalehdistä ilmoitetaan julkaisupäivämäärä ja sivunumero.

Svels, K. & Åkerlund, U. (2018) The commons and emergent land in Kvarken Archipelago, Finland: governing an expanding recreational resource. Fennia 196(2) 154–167. https://doi.org/10.11143/fennia.69022

Dikeç, M. (2016) Disruptive politics. Urban Studies. https://doi.org/10.1177/0042098016671476

Honkaniemi, T., Lundström, N. & Viinamäki, O.-P. (2019; painossa) Neolokalismista kohti maaseudun paikkaseksikkyyttä – millaista tarinaa yritykset kertovat maaseudusta? Terra 131(1).

Kerkelä, L. (2019) Helsinki on huumepääkaupunki. Helsingin Sanomat 15.3.2019 A10.

 

Kollektiivisesti laaditut tietoteokset

Kartastot ja tietosanakirjat merkitään ilman tietoja toimituskunnasta. Teoksen nimi kursivoidaan. Kokonaissivumäärän ilmoittaminen ei ole välttämätöntä.

Suomenmaa 1 (1967) WSOY, Porvoo.

Suomen Kartasto, vihko 234. Metsätalous (1976) Maanmittaushallitus & Suomen Maantieteellinen Seura, Helsinki.

 

Tilastot

Tilastoihin viitataan tilastojulkaisun tai tilaston nimellä. Jos tilaston nimi on pitkä, se voidaan merkitä kirjallisuusluetteloon tekstiviitteessä käytetyllä lyhenteellä. Jos vuosiluku kuuluu teoksen nimeen, se kursivoidaan. Jos julkaisuvuosi eroaa tilastovuodesta, tämä merkitään kustannuspaikan perään.

Aluesarjat (2022) Väestön tulot osa-alueittain. Helsingin kaupunki, Kaupunkitieto. https://stat.hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat/ 7.9.2022.

STV 2005 = Suomen tilastollinen vuosikirja 2005. Tilastokeskus, Helsinki 2006.

SVT 1960 = Suomen virallinen tilasto VI C: 103, IV. Yleinen väestönlaskenta 1960. Väestön elinkeino ja ammattiasema. Tilastokeskus, Helsinki 1963.

SVT = Suomen virallinen tilasto (2022) Väestön ennakkotilasto. Tilastokeskus, Helsinki. https://www.stat.fi/tilasto/vamuu 7.9.2022.

 

Lait ja asetukset

Lakeihin ja asetuksiin viitataan niiden täsmällisellä otsikolla tai nimellä. Finlex.fi-säädöskokoelmaa ei merkitä lähteisiin, säädöksistä ilmoitetaan säädöksen numero ja päivämäärä lähdeluetteloon.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Annettu Helsingissä 5.2.1999.

 

Kartat

Kartan mittakaava kuuluu kartan nimeen ja se kursivoidaan yhdessä kartan tyypin kanssa. Kaksoispisteen jälkeen ei tule välilyöntiä, koska mittakaava on suhdeluku.

Peruskartta 1:20 000, lehti 2134 04 Lammi. Maanmittaushallitus, Helsinki 1984.

Suomen geologinen kartta 1:100 000. Maaperä, lehti 2134 Lammi. Geologian tutkimuskeskus & Maanmittaushallitus, Helsinki 1986.

 

Opinnäytteet

Opinnäytteistä merkitään kirjoittaja- ja otsikkotietojen (alaotsikoineen) ohella tieto opinnäytteen suorituspaikasta. Julkaisemattoman opinnäytetyön nimeä ei kursivoida. Jos tutkielma on julkaistu sarjassa, seurataan sarjassa julkaistun erillisteoksen ohjeita. Sähköisesti saatavilla olevista opinnäytteistä ilmoitetaan myös linkki.

Norola, M. (2015) ”...niitten pihojen ongelmat tulee sit väkisinki tänne kouluun.”: Tapaustutkimus luokanopettajien arjesta Helsingin eriytyvissä kouluissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, geotieteiden ja maantieteen laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017112251058

 

Haastattelut

Haastateltava määritellään ja haastattelun ajankohta ilmoitetaan. Asiantuntija-asemassa esiintyvistä haastateltavista mainitaan myös affiliaatio ja asema. Jos haastattelija on muu kuin käsikirjoituksen kirjoittaja tai kirjoittajia on useita, haastattelija kerrotaan suluissa.

Jos haastatteluja on useita, voi ne tarpeen mukaan koota lähdeluetteloon erillisen otsikon alle.

Haastateltava, H. (2016) Keskuskylän kotiseutuyhdistyksen museonhoitaja, kotiseutuaktivisti. Haastattelu Tuppulassa 30.6.2006 (T. Tutkija).

 

Seminaariesitys

Seminaari- ja konferenssiesityksestä merkitään esittäjä, otsikko sekä seminaarin nimi, paikka ja ajankohta. Mikäli esitys on saatavilla internetistä, liitetään lähdetietoon linkki esitykseen. Esityksen otsikko kursivoidaan.

Linkola, H. (2016) Estetisoitua nostalgiaa vai luovaa lähidemokratiaa? Yksityisen ja julkisen suhde kestävässä maisemassa. Esitelmä, Vihervuoden päätapahtuma, Hämeenlinna 2.6.2016.

Krugman, P. (2010) The new economic geography, now middle-aged. Esitelmä, Annual Meeting of the Association of American Geographers, Washington D.C., 16.2.2010. https://www.princeton.edu/~pkrugman/aag.pdf 22.5.2022.

 

Muut aineistot

Erikoislähteiden, esimerkiksi laajojen asiakirja- tai sanomalehtiaineistojen merkitsemisestä päätetään tapauskohtaisesti lukijaa palvelevan informatiivisuuden ja tilan tehokkaan käytön perusteella. Lähteistä tulee kuitenkin saada riittävä informaatio. Esimerkiksi arkistointitiedot ovat olennaisia. Ohessa on joitakin muokattuja esimerkkejä Terrassa käytetyistä esitystavoista. Asiakirja- ja aineistolähteet voidaan erottaa oman alaotsikkonsa alle.

 

Esimerkki 1:

He = Hallituksen esitys 24/1922; 106/1926; 6/1927; 90/1935; 96/1937.

Pk = Eduskunnan pöytäkirja 6.3.1928; 9.3.1923; 13.3.1928; 25.10.1929; 29.10.1937; 13.12.1957.

Svm = Suuren valiokunnan mietintö 8/1928; 93/1937.

 

Esimerkki 2:

Helsinki-lehti (1965) Laajasalon Iso Sarvaston vesi-jättömaa täyttöalueeksi. 24.6.1965. Lehtileike 55391g

Helsinki-lehti (1966) Haagan pitkät puistopenkit. 15.4.1966. Lehtileike 60267.

Kaatopaikkakomitea (1963) Kaatopaikkakomitean kokouspöytäkirja (12.11.1963). K347.

Kaatopaikkakomitea (1973) Laajalahden kaatopaikka (31.5.1973). CA 1.

Ladattavat ohjetiedostot

Terran kirjoitus- ja viittausohjeet voi ladata itselleen täältä.

Terran kielenhuoltovinkkejä saat täältä.