Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Tekstin riviväli on 2; kirjasinkoko on 12; tekstissä ei käytetä alleviivausta (paitsi URL-osoitteissa); ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on tallennettu erillisiksi (johdonmukaisesti nimetyiksi) tiedostoiksi. Kuvien paikan tekstissä voi osoittaa esim. "lisää kuva 1 tähän" -merkinnällä.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

Kirjoittajan ohjeet

Terran osastot

Terrassa julkaistaan maantieteellisiä tai maantiedettä sivuavia (1) artikkeleita, (2) katsauksia ja (3) datankuvausartikkeleita, joiden julkaisemisesta päätetään nimettömän asiantuntija-arvioinnin jälkeen. Lisäksi Terrassa julkaistaan (4) opetusideoita ja -aineistoa, (5) keskustelupuheenvuoroja, (6) uutisia ja tiedonantoja ja (7) kirja-arvosteluja. Tekstejä julkaistaan suomeksi tai ruotsiksi.

 

Käsikirjoituksen lähettäminen journal.fi -palvelun kautta

Käsikirjoitukset lähetetään Terran toimitukseen journal.fi -palvelun kautta. Teemanumeroiden käytännöistä sovitaan erikseen vierailevien päätoimittajien kanssa.

Vertaisarvioitaviin artikkeleihin, katsauksiin ja datankuvausartikkeleihin liitetään noin 150 sanan englanninkielinen kielentarkastettu abstrakti avainsanoineen. Varsinaisen tekstin tulee olla anonymisoitu (ei kirjoittajan nimeä, kiitoksia tms. ensimmäiseen käsikirjoitusversioon). Terra on ottanut käyttöön DOI-tunnisteet vuoden 2020 alusta lähtien. Vertaisarvioitavien käsikirjoitusten lähteisiin lisätään niiden DOI-tunnisteet linkkimuodossa. 

 

Tiedostot, niiden nimeäminen ja lähettäminen sähköiselle alustalle

Journal.fi -palvelussa varsinainen teksti sekä jokainen kuva ja taulukko sijoitetaan omiin tiedostoihinsa. Kuva- ja taulukkotekstit laitetaan yhteen erilliseen selkeästi nimettyyn Word-tiedostoon. Käytä nimeämisessä artikkelin nimeä tai sen lyhennettä.

Maantiede ennen ja nyt_teksti.doc

Maantiede ennen ja nyt_kuvatekstit.doc

Maantiede ennen ja nyt_kuva3.jpg

Maantiede ennen ja nyt_taulukko2.doc

 

Käsikirjoituksen asetukset

Käsikirjoitukset kirjoitetaan MS Word -ohjelmalla seuraavilla asetuksilla:

Times New Roman

12 pistettä

Tasaus vasen

Yhdelle palstalle

Sivunumerointi

Ei tavutusta

Otsikot erotetaan tekstistä ja toisistaan tyhjällä rivillä.

Otsikkoa seuraava kappale alkaa vasemmalta ilman sisennystä. Tämän jälkeen kappaleet erotetaan toisistaan sisennyksellä. Kappaleiden väliin ei jätetä tyhjiä rivejä.

 

Kuvien, kuvioiden ja taulukoiden asetukset

Kuvat, kuviot ja taulukot lähetetään painovalmiissa asussa (kirjoittaja vastaa niiden muotoilusta) sähköiselle OJS-alustalle. Huomaathan, että Terrassa kuvat, kuviot ja taulukot julkaistaan mustavalkoisina. Värikuvat ovat tervetulleita, jos kirjoittaja vastaa lisäkustannuksista (noin 80 euroa per värillinen sivu).

Kuvien ja taulukoiden tulee käyttää tilaa tehokkaasti ja säilyttää luettavuutensa, jos niitä pienennetään. Kuvien ja taulukoiden leveys Terrassa on 72–148 mm. Kuvat toimitetaan harmaasävyisinä ja jpg- tai png-muotoisina (resoluutio vähintään 300 dpi leveydessä 148 mm). Kirjoittaja vastaa kuvien muuttamisesta mustavalkoisiksi.

Taulukot tulee suunnitella niin, että tyhjää tilaa jää mahdollisimman vähän. Jotta taittaja pystyy tarvittaessa käsittelemään taulukoita, ne tulee lähettää docx-tiedostoina. Taulukoiden luettavuutta voi parantaa valikoidulla viivoituksella ja lihavoinnilla. Harmaasävyisten rasterien pitää erottua toisistaan selvästi. Painoteknisistä syistä mustan rasterin käyttöä tulee välttää.

Aiemmin julkaistujen kuvien ja taulukoiden uudelleen julkaisemiseen tarvitaan kirjallinen lupa, jonka hankkii (ja tarvittaessa kustantaa) kirjoittaja. Luvasta toimitetaan kopio Terran toimitukseen ennen käsikirjoituksen julkaisemista. Kuvissa ja taulukoissa käytetyn aineiston lähde on ilmoitettava erillisessä kuva- tai taulukkotekstissä. Jos kuva tai taulukko on tuotettu tiettyä lähdettä mukaillen, tämä on ilmoitettava siihen liittyvässä tekstissä.

Kaikkiin kuviin, kuviin ja taulukoihin liitetään asian kiteyttävä kuvateksti. Huomaathan, että artikkelikäsikirjoituksessa talukoiden ja kuvien tekstit sekä niitä selittävät kuvatekstit julkaistaan kahdella kielellä (kirjoituksen kieli ja englanti). Muissa osastoissa riittää kirjoituksen kieli. Edellä on kuvattu, miten eri tiedostot tulee nimetä ja lähettää erikseen sähköiselle alustalle.

 

Käsikirjoituksen pituus

Artikkeliosastoon tarjottavien käsikirjoitusten suositeltava pituus on noin 55 000 merkkiä (sisältää välilyönnit ja lähdeluettelon). Sivujen määrä kuitenkin joustaa suhteessa kuviin ja taulukoihin.

Katsauksena tai datankuvausartikkelina tarjottavan käsikirjoituksen enimmäispituus on noin 28 000 merkkiä.

Keskustelupuheenvuorojen ja opetusaiheisten tekstien pituudesta sovitaan toimituksen kanssa aiheen mukaan.

Tyypillinen uutiskäsikirjoitus on 2 000–4 000 merkkiä.

Kirja-arvostelujen pituus on noin 8 000–10 000 merkkiä. Kirja-arvosteluihin liitetään lähdeviitteitä vain pakottavissa tapauksissa.

Pääkirjoituksen pituus on 5 000–7 000 merkkiä.


Käsikirjoituksen ulkoasu

Käsikirjoituksen ulkoasun tulee noudattaa Terran tapaa. Selkeä ja yleistajuinen kieli palvelee lehden laajaa lukijakuntaa.

Otsikot
Artikkelin pääotsikon koko on 16 pistettä. Kaikkien muiden kirjoitusten pääotsikot ovat lihavoituja ja pistekokoa 12. Ensimmäisen asteen väliotsikot lihavoidaan ja erotetaan omaksi rivikseen. Toisen asteen väliotsikot kirjoitetaan laihalla “leipätekstillä” ja erotetaan omaksi rivikseen. Kolmannen asteen otsikot kursivoidaan ja erotetaan omaksi rivikseen. Niiden käyttöä ei suositella. Otsikoita ei numeroida. Johdannolla ei ole otsikkoa.

Kirjoittajatiedot

Viimeistelyvaiheessa tekstiin lisätään kirjoittajan nimi, laitos ja organisaatio sekä työosoite. (Huomaathan, että arvioitavaksi lähtevän käsikirjoituksen tulee olla anonymisoitu.) Artikkeleissa, katsauksissa, datankuvausartikkeleissa ja opetusideoissa kirjoittajatiedot sijoitetaan pääotsikon alle. Keskustelupuheenvuoroissa, uutisissa ja kirja-arvioissa kirjoittajatiedot laitetaan kirjoituksen loppuun.

 

Abstrakti
Artikkeleihin, katsauksiin ja datankuvausartikkeleihin liitetään noin 150 sanan pituinen englanninkielinen abstrakti sekä 4–5 asiasanaa (key words), jotka tiivistävät työn keskeiset termit. Abstrakti tiivistää ytimekkäästi koko kirjoituksen. Sen kieliasun tulee olla idiomaattista, kieliopillisesti virheetöntä englantia. Kirjoittaja huolehtii kieliasusta. Kirjoittajan työosoite lisätään englanninkielisen abstraktin loppuun. Pääkirjoituksiin, opetusideoihin, keskustelupuheenvuoroihin, haastatteluihin, uutisiin ja kirja-arvioihin ei tule abstraktia.

Kappaleet
Otsikkoa seuraava kappale alkaa vasemmalta ilman sisennystä. Tämän jälkeen kukin kappale alkaa sisennyksellä. Kappaleita ei eroteta toisistaan tyhjällä rivillä.

Kuvat ja taulukot ja niihin viittaaminen
Kuvien ja taulukoiden tehtävänä on tukea tekstiä ja tiivistää asiaa. Itsenäisesti toimiva, asiaa havainnollistava kuva tai taulukko teksteineen on informatiivinen ja säästää tilaa. Kaikkiin kuviin ja taulukoihin viitataan, tyypillisimmin suluissa (taulukko 3), joskus myös tekstissä. Viittaukset etenevät numerojärjestyksessä, kuvat ja taulukot kumpikin omana ykkösestä alkavana sarjanaan. Kuvia, taulukoita tai niiden tekstejä ei sijoiteta käsikirjoitustekstin sekaan (ks. ohje kuvien, taulukoiden ja kuvatekstien lähettämisestä). Käsikirjoitukseen merkitään kuville ja taulukoille ohjeelliset paikat [Taulukko 1 tähän].

Kursivointi
Tekstin sisään sijoittuvat vieraskieliset auki kirjoitetut käsitteet (concepts) sekä teosten ja sarjojen nimet kursivoidaan. Englannista tuttuja isoja alkukirjaimia ei käytetä erillisteosten nimissä. Kuvien ja taulukoiden sisällä olevat englanninkieliset tekstit kursivoidaan. Sama koskee myös englanninkielisiä kuva- ja taulukkotekstejä.

Lyhenteet ja numerot
Kaikki tekstiin sijoittuvat lyhenteet, kuten esimerkiksi kolme metriä, kirjoitetaan auki. Toistuvat lyhenteet määritellään suomeksi ensimmäisen maininnan yhteydessä ja jatkossa käytettävä lyhenne merkitään sulkuihin tai tekstiin: Maailman kauppajärjestö (WTO) Maailman öljynviejämaiden järjestö OPEC:in mukaan (...).  Sulkujen sisällä käytetään lyhenteitä, jos ne ovat yleisesti tunnettuja tai lyhenne on purettu aiemmin tekstissä. Lyhenteitä käytetään myös kuvissa ja taulukoissa (15 %). %-merkki erotetaan sitä edeltävästä luvusta välilyönnillä. Pääsääntö on, että tekstissä numerot kirjoitetaan auki kymmeneen saakka. Sata, tuhat ja miljoona ovat niin ikään auki kirjoitettavia. Tuhansia erottaa välilyönti. Englanniksi tuhannet erotetaan toisistaan pilkulla:

Suomeksi 1 250
In English 1,250

 

Pitkät sitaatit
Pitkät, vähintään kolmen rivin mittaiset lainaukset muista teksteistä sijoitetaan omaan kappaleeseensa. Siteeratusta lähteestä ilmoitetaan aina sivu(t), jolta alkuperäinen teksti löytyy. Sitaatin kappaleen sisennys on tasainen tekstin vasemmasta reunasta. Sitaattia erottaa yksi tyhjä rivi sen ylä- ja alapuolella. Näin erotettua lainausta ei kursivoida eikä merkitä lainausmerkkeihin, jotka tarvitaan tekstin sisään sijoittuvissa suorissa lainauksissa. Tekstiviitettä seuraava piste sijoittuu tässä tapauksessa sulun ulkopuolelle.

 

Ala- ja loppuviitteet
Ala- tai loppuviitteitä ei käytetä.


Kiitokset
Kiitokset lisätään tekstin viimeistelyvaiheessa (arvioinnin jälkeen) käsikirjoituksen loppuun ennen kirjallisuusluetteloa.


Lähdeluettelo


Lähdeluettelon laadinnassa noudatetaan Terran tapaa ja käytäntöjä suomen kielen sääntöjä noudattaen. Luettelo sijoitetaan kirjoituksen loppuun KIRJALLISUUS-otsikon alle. Saman otsikon alle sijoittuvat myös nettilähteet. Jos arkisto- tai muita erikoislähteitä on paljon, ne voidaan sijoittaa oman otsikkonsa alle. Kirjallisuusluettelo laaditaan rivivälillä 2 kuten muukin teksti. Viitteet erotetaan toisistaan 1 sentin sisennyksellä toisesta rivistä alkaen (Hanging 1 cm). Lähteitä ei eroteta toisistaan tyhjillä riveillä. Kaikkiin lähteisiin lisätään niiden DOI-tunnisteet kokonaisina linkkeinä, mikäli DOI-tunnus on ollut käytössä.

Ohjeet linkkien merkitsemiseen:

Artikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä / muu tieteellinen julkaisu, jolla on doi-linkki:
Dolata, P. (2015) A new Canada in the Arctic? Arctic policies under Harper.
    Canadian Studies 78(1) 131–154. https://doi.org/10.4000/eccs.521

Tieteellinen julkaisu tai viranomaisen julkaisu, jolla on pysyväislinkki,
mutta ei doi-linkkiä:

Paloneva, M. & Takamäki, S. (2020) Yhteenveto toimialojen vähähiilitiekartoista.
    Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.   
    http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-525-6

Tieteellinen julkaisu, jolla ei ole doi-linkkiä eikä pysyväislinkkiä, mutta se on saatavilla sähköisesti esimerkiksi pdf-muodossa:

Erälinna, L. & Järvenpää, A.-M. (2019; toim.) Maatalousmuovijätteen keräys ja kierrätys – Haasteet ja mahdollisuudet. Turun yliopisto, Turku. <https://maatalousmuovijate.fi/wp-content/uploads/2019/03/Maatalousmuovij%C3%A4tteen-ker%C3%A4ys-ja-kierr%C3%A4tys_-LiMuKe-eng.pdf> 7.5.2019.

Lähde muu kuin tieteellinen julkaisu - julkaisupäivä ennen linkkiä, linkin viittauspäivä linkin jälkeen. Julkaisun media / sivusto EI kursiivissa. Linkin ympärillä pienemmyysmerkki (<) ja suuremmuusmerkki (>). Linkki kursiivissa.

Everett, K. (2018) Canada’s Arctic policy framework: a new approach to
    northern governance. The Polar Connection 18.5.2018
    <https://polarconnection.org/canada-arctic-policy-framework/> 2.7.2019.

Stephen Harper northern tour (2013) Franklin expedition. Youtube 22.8.2013
    <https://www.youtube.com/watch?v=kZZECi9N42w> 2.7.2019.

Viittausohjeet voi ladata itselleen täältä.


Viittaaminen tekstissä

Terran tekstiviittaukset palvelevat lukijaa täsmällisyydellään ja informatiivisuudellaan. Viittaukset merkitään virkkeen loppuun (Virtanen 2017; Lahtinen 2018: 34; Korhonen & Mäkinen 2019; Nieminen ym. 2020). Koko kappaleeseen viittaavia lähdeviitteitä kappaleen lopussa ei käytetä, vaan viittaukset kirjoitetaan kappaleen sisään.

Sukunimen ja teoksen ilmestymisvuoden lisäksi tekstissä nimetystä tutkijasta kerrotaan hänen alansa ja etunimensä ensimmäisen maininnan yhteydessä. Tämän jälkeen käytetään vain sukunimeä. Geologi Matti Meikäläinen (2020) on todennut, että ... 

Tekstiviitteessä käytetään vain vuosilukua silloin, kun viitataan koko julkaisuun. Sivunumero ilmoitetaan teoksen ilmestymisvuoden jälkeen kaksoispisteellä ja sitä seuraavalla välilyönnillä erotettuna. Sivunumero on tarpeen silloin, kun tieto selvästi perustuu johonkin lähteen osaan. Jos sivuja on useampia, ne erotetaan toisistaan ajatusviivalla.

Suorien lainausten yhteydessä sivunumero täytyy ilmoittaa. Suorat lainat laitetaan lainausmerkkeihin. Tämä koskee myös kirjoittajan omia käännöksiä.

Geologi Elli Esimerkin (2005: 5–7) mukaan…
… Mäkisen (1998) mittauksia vastaavasti (Esimerkki 2005: 5).
Kuten Esimerkki (2005: 9) toteaa: “Tiede on kivaa.”
Tästä ovat aiemmin kirjoittaneet geologi Elli Esimerkki (2001) ja historioitsija Aarre Aika (2006).

Sulkujen sisällä lähteet laitetaan aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan. Ne erotetaan toisistaan puolipisteellä paitsi silloin, kun on kyse saman kirjoittajan teoksista. Tällöin käytetään pilkkua:

(Nieminen 1966; Mäkinen 1979; Virtanen 1985; Jokinen 1996, 1998)

Jos kaksi eri Niemistä on julkaissut samana vuonna, heidät erotellaan etunimen alkukirjaimella aakkosjärjestyksessä:

(Nieminen, K. 1996: 12; Nieminen, S. 1996: 15)

Jos samalla kirjoittajalla on useita samana vuonna ilmestyneitä julkaisuja, käytetään aakkosia, jotka ilmoitetaan vastaavasti kirjallisuusluettelossa:

(Esimerkki 2005a–b, 2007)

Jos julkaisulla ei ole kirjoittajaa, sulkuihin sijoitettava viite muodostetaan julkaisun nimestä. Suluissa ei siis viitata organisaatioon. Pitkää nimeä voi tarvittaessa lyhentää, jos sekaannuksen vaaraa ei ole:

…kuten Tilastokeskuksen uusin tilasto osoittaa (Väestö… 2006).

Nettilähteisiin viitataan tekstissä kuten muihinkin lähteisiin.

Viittausohjeet voi ladata itselleen täältä.




Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.