Monumenttien muuttuvat maisemat
Mannerheim-patsaat Tampereella, Seinäjoella, Mikkelissä, Lahdessa ja Helsingissä
DOI:
https://doi.org/10.30677/terra.83307Avainsanat:
Statue on Mannerheim, monument, public space, urban design, military heritageAbstrakti
Shifting Landscapes of Monuments – Mannerheim Statues in Tampere, Seinäjoki, Mikkeli, Lahti and Helsinki
The article sets out to look at the statues of C. G. E. Mannerheim (1857–1951) in the cities of Helsinki, Tampere, Seinäjoki, Mikkeli and Lahti. It focuses on the landscapes of the statues and the dialogical relation between the statues and their surroundings. In all cities considered, either the statues have been moved from their original place or moving has been proposed. Statues have often been studied from a point of view of the politics of history and memory. While recognizing this, we propose that urban design has an important role in modifying the ways that statues relate to public space. Statues are not only artefacts that exist in urban space, but they also produce public urban space and hierarchy. Therefore, the article focuses on the role of urban planning and design in producing and cherishing military heritage.
Lähdeviitteet
Alanen, A. J. (1970) Seinäjoen historia 1 vuoteen 1931 eli kunnan jakautumiseen kauppalaksi ja maalaiskunnaksi. Seinäjoki.
Dwyer, O.J. & Alderman, D. H. (2008) Memorial landscapes: analytic questions and metaphors. GeoJournal 73, 165–178. https://doi.org/10.1007/s10708-008-9201-5
Erll, A. (2008) Cultural Memory Studies: An Introduction. Teoksessa Erll, A. & Nünning, A. (toim.) Cultural Memory Studies: An International and Interdisciplinary Handbook, 1–15. Walter de Gruyter, Berlin & Boston. https://doi.org/10.1515/9783110207262
Erll, A. & Rigney, A. (2009) Introduction. Cultural memory and is dynamics. Teoksessa Erll, A. & Rigney, A. (toim.) Mediation, remediation, and the dynamics of cultural memory, 1–14. Walter de Gruyter Series: Media and Cultural Memory / Medien und kulturelle Erinnerung 10. Walter de Gruyter, Berlin & New York. https://doi.org/10.1515/9783110217384.0.1
Grönholm, P. (2010) Muistomerkkejä ja kolaroivia kertomuksia. Vuoden 2007 pronssisoturikiista ja yhteisöjen kulttuuriset työkalut. Teoksessa Grönholm, P. & Sivula A. (toim.) Medeiasta pronssisoturiin. Kuka tekee menneestä historiaa?, 86–109. Historia Mirabilis 6. Turun historiallinen yhdistys, Turku.
Hentilä, S. (2018) Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka. Siltala, Helsinki.
Hoppu, T. (2008) Sisällissodan muistaminen. Teoksessa Hoppu, T. (toim.) Tampere 1918, 246–254. Vapriikki, Tampere.
Johnson, N. (2003) Ireland, the Great War, and the geography of remembrance. Cambridge Studies in Historical Geography, 35. Cambridge University Press, New York.
Julkunen, P. (2014) Muistamisen kulttuuri – Mikkeli, marsalkka, päämaja. Porrassalmi VII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2014, 103–123. Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry ja Savonlinnan maakuntamuseo, Mikkeli.
Kallio, M-R. (2005) Julkiset veistokset Lahdessa ja niiden merkitys yhteisölleen: “Kyllä se hyvä on, kun siihen tottuu.” Teoksessa Niskanen, R. (toim.) Nuori 100-vuotias Lahti, 116–147. Lahden taidemuseon julkaisuja nro 1/2005. Lahden kaupunginmuseo, Lahti.
Kasurinen, R. (2019) Mannerheim seisoo ruumiskasan päällä Jani Leinosen näyttelyssä – ”Tämä on kansallisen trauman purkamista”. Yle uutiset. 6.7.2019 yle.fi/uutiset/3-10821681 3.12.2019.
Kinnunen, T. (2018) Sisällissodan muistokulttuuri kylmän sodan jälkeen: uusvanhoja ja uusia tulkintoja. Teoksessa Tepora, T. & Roselius, A. (toim.) Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö, 335–357. Gaudeamus, Helsinki.
Kinnunen, T. & Jokisipilä, M. (2012) Shifting Images of “Our Wars”: Finnish Memory Culture of World War II. Teoksessa Kinnunen T. & Kivimäki V. (toim.) Finland in World War II. History, Memory, Interpretations. History of Warfare, 69, 435–482. Brill, Leiden. https://doi.org/10.1163/9789004214330_012
Koivisto, M. (2003) Mikkelin Marskin patsaan ympäristö – vuoden 2003 ympäristörakenne. Betoni 4/2003, 8–11.
Konttinen, R. (1989) Suomen marsalkan ratsastajapatsas. Suomen marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö, Helsinki.
Kormano, R. (2014) Sotamuistomerkki Suomessa. Voiton ja tappion modaalista sovittelua. Turun Yliopiston Julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis C 396. Scripta Lingua Fennica Edita, Turku.
Kyyrö, J. (2018) Mannerheim ja muuttuvat tulkinnat Mediatiosoitunut kansalaisuskonto 2000–2010-lukujen kulttuurikiistoissa. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 124. Jyväskylän yliopisto.
Lento K. & Olsson, P. (2013) Kaupunki, muistot ja muistaminen. Teoksessa Lento K. & Olsson P. (toim.) Muistin kaupunki. Tulkintoja kaupungista muistin ja muistamisen paikkana, 7–27. Historiallinen Arkisto 13. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Lindgren, L. (2000) Monumentum. Muistomerkkien aatteita ja aikaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 782. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Meinander, H. (2017) Gustaf Mannerheim. Aristokrat i vadmal. Otava, Helsinki.
Nora, P. (1989) Between Memory and History: Les Lieux de Mémoire. Representations 26, 7–24. https://doi.org/10.2307/2928520
Nikula, R. (2006) Patsaan paikka. Taidehistoriallisia tutkimuksia 33, 172–184.
Peltonen, U. (2000) Kuolema sisällissodassa 1918 & muistamisen ja unohtamisen kysymyksiä. Elore 7: 2, 1–8. https://doi.org/10.30666/elore.78292
Raivo, P. (2004) Karelia lost or won – materialization of a landscape of contested and commemorated memory. Fennia 182: 1, 61–72.
Rasila, V. (1992) Tampereen historia IV vuodesta 1944 vuoteen 1990. Tampere: Tampereen kaupunki.
Roselius, A. (2010) Kiista, eheys, unohdus: Vapaussodan muistaminen suojeluskuntien ja veteraaniliikkeen toiminnassa 1918–1944. Suomen Tiedeseura, Helsinki
Roselius, A. (2018) Valkoinen rintama: vapaussodan muiston vaalijat. Teoksessa Tepora, T. & Roselius, A. (toim.) Rikki revitty maa: Suomen sisällissodan kokemukset ja perintö, 257–280. Gaudeamus, Helsinki.
Ruohonen, J. (2013) Imagining a New Society. Public Painting as Politics in Postwar Finland. Turun yliopisto, Turku.
Sodan ja rauhan keskus Muisti (2019) www.sodanjarauhankeskus.fi 3.12.2019
Systä, P. (2018) Sisällissodan muistamisen rajat työväenkaupungissa. Tampereen patsaskiista 1920–1923. Teoksessa Lintunen T. & Heimo A. (toim.) Sisällissodan jäljet, 215–243. Väki voimakas 3.1. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Turenki.
Tepora, T. (2017) Ratsastajapatsas, moraalinen paniikki ja nykytaide. Mannerheim-mielikuvien muuttuvat merkitykset ja niiden rakentajat 1990-luvulla. Teoksessa Jalava, M., Levä, I., Tepora, T. & Yliaska, V. (toim.) Yhteisöstä yksilöön: Juha Siltalan juhlakirja, 291–319. Into, Helsinki.
Ylikangas, H. (1993) Tie Tampereelle. Dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa 1918. WSOY, Helsinki.
Painamattomat lähteet
Heiskanen, J. (1999) Vapaussodan pitkä varjo. Vapaussodan perintö Tampereen katukuvassa vuosina 1918–1968. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.
Näyttelykäsikirjoitus (2005). Muistomerkkejä Suomen Marsalkka Mannerheimille, Seinäjoen museot, virka-arkisto.
Ridanpää, J. (2011) Mannerheim Lahdessa. Suomen ensimmäisen ratsastajapatsaan vaiheita. Seminaarityö. Hrelsingin yliopisto.
Uusitalo, T. & K. Teperi (2017) Asematorista Marskinaukioksi. Marskinaukion historiallinen katsaus. WSP Finland Oy, Lahti.
Suulliset tiedot
Haveri-Nieminen, Marja-Liisa (2019), museoneuvos, Seinäjoella 8.5.2019.
Kujala, Kirsi (2019), kaupunginpuutarhuri, Lahdessa 7.6.2019.
Niskanen, Riitta & Takala, Hannu & Mäkitalo, Liisa (2019), Lahden museo, Lahdessa 2.5.2019.
Puntanen, Pia (2019), Sodan ja rauhan keskus Muisti, Mikkelissä 2.5.2019.
Sanomalehtiartikkelit
Aamulehti (2011a) Virolaissyntyinen kumiankka pesiytyy Ratinanniemeen. 24.5.2011.
Helsingin Sanomat (1992a) Marsalkka Mannerheimin patsasta ei sovi noin vain siirrellä. 10.2.1992.
Helsingin Sanomat (1993a) Suomalaiset arkkitehdit ynseinä uudelle museolle. 23.6.1993.
Helsingin Sanomat (1993b) Tulossa täydellinen tyylirikko? 4.7.1993.
Helsingin Sanomat (1993c) Marski muun yläpuolella. 9.7.1993.
Helsingin Sanomat (1993d) Nykytykytystä. 1.8.1993.
Helsingin Sanomat (1993e) Marskin patsaan paikan valinneet eivät pidä museosta. 4.9.1993.
Helsingin Sanomat (1993f) Mannerheimin patsas sopii eduskuntatalolle. 6.12.1993.
Helsingin Sanomat (1994a) Nykytaiteen museo halutaan rakenteille kesällä 1995. 21.1.1994.
Helsingin Sanomat (1994b) Kansalaisjärjestöt huolissaan Mannerheimin ratsastajapatsaan kohtalosta. 15.4.1994.
Helsingin Sanomat (1994c) Marskia ei pidä siirtää. 29.4.1994.
Helsingin Sanomat (1994d) Mannerheimin patsaan siirto mietitytti taas lautakuntaa. 6.5.1994.
Helsingin Sanomat (1994e) Suomen taiteilijaseura: Marskin patsas ja museo sopivat vierekkäin. 14.5.1994.
Helsingin Sanomat (1994f) Marski ratsuineen on ja pysyy. 17.5.1994.
Helsingin Sanomat (1994g) Mannerheimin perinteen vaalijat haluavat äänestää Nykytaiteen museosta. 26.5.1994.
Helsingin Sanomat (1994h) Mannerheimin omia arvoja häpäistään. 30.5.1994
Helsingin Sanomat (1994i) Marski-adressin 23361 nimeä luovutettiin Helsingin kaupungille. 1.6.1994.
Helsingin Sanomat (1994j) Tarpeeton kansanäänestys. 2.6.1994.
Helsingin Sanomat (1994k) Uusi museo arvokas tausta marsalkalle. 4.6.1994.
Helsingin Sanomat (1994l) Helsinkiläiset eivät saa äänestää Nykytaiteen museon paikasta. 16.6.1994.
Helsingin Sanomat (1995a) Tekijänoikeusneuvosto: Nykytaiteen museo ei loukkaa Tukiaisen tekijänoikeuksia. 10.2.1995.
Helsingin Sanomat (1995b) Ministeriö vahvisti Nykytaiteen museon kaavan. 31.3.1995.
Helsingin Sanomat (1995c) KHO hylkäsi Nykytaiteen museon valitukset. 28.11.1995.
Helsingin Sanomat (1996a) Setä esiin Mannerheimin veljenpojan toivomus Nykytaiteen museon suunnittelijalle päättää pitkän kiistan ratsastajapatsaan oikeasta sijainnista. 8.12.1996.
Ilkka (2012a) Mannerheim-patsas takaisin Vekseliaukiolle. 9.10.2012.
Ilkka (2012b) Mannerheimin patsas vaati äänestyksen. 9.11.2012.
Ilkka (2012c) Mannerheim-patsas seppelöitiin juhlassa Seinäjoella. 5.6.2019.
Kansan ääni (1955) Kiihkokansallisella yllytyksellä ja vanhojen valheiden uudestikeittämisellä paljastettiin marskin patsas Seinäjoella. 5.6.1955.
Länsi-Savo (2001a) Mannerheimin patsaan paikkaan otti kantaa 633 lukijaa. 2.7.2001.
Länsi-Savo (2001b) Mikkelin torista väärä mielikuva. 12.7.2001.
Länsi-Savo (2003a) Kivinen vedätti julkkiksilla. 22.5.2003.
Länsi-Savo (2003b) Patsaan siirto oli kulttuuriteko. 5.6.2003.
Länsi-Savo (2003c) Marskin patsaan keräys tuotti 20 000 euroa. 21.10.2003.
Vaasa (1955) Suomen Marsalkka Mannerheimin patsaan paljastus Seinäjoella: Lakeuden kansan kunnianosoitus kunnioittamalleen ylipäällikölle. 5.6.1955.
KAUPUNGIN SUUNNITTELU- JA PÄÄTÖSASIAKIRJAT
Helsinki:
Asemakaava 10160. Nykytaiteen museo, vahvistettu 1995. Helsingin kaupunki.
Tampere:
Kaupunginvaltuusto (KV) 6.9.1938, n:o 7. Kysymys sotamarsalkka Mannerheimin patsaan paikasta.
Kaupunginvaltuusto (KV) 31.12.1938, n:o 12. Uuteen käsittelyyn: Kysymys sotamarsalkka Mannerheimin patsaan paikasta.
Kaupunginvaltuusto (KV) 7.3.1951, n:o 51. SKDL:n valtuustoryhmän Suomen Marsalkka Mannerheimin patsasta koskeva aloite. Käsittely 188§.
Kaupunginhallitus (KH) 27.12.1990, n:o 2754. Kulttuurilautakunnan lausunto 13.11.1990 koskien Mannerheimin patsaan siirtämistä Keskustorille.
Kaupunginhallitus (KH) 14.12.1992, n:o 1834. Kulttuurilautakunnan lausunto 7.4.1992 koskien Mannerheimin patsaan siirtämistä keskustaan.
Kuvala, Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 20.12.1994, n:o 214. Rojalistiyhdistys Monarkistiklubi ry:n aloite uuden muistopatsaan pystyttämiseksi presidentti Mannerheimista.
Viralliset aloitteet koskien Mannerheimin patsasta: 20.10.1990; 24.3.1992; 25.3.1992; 23.9.1992; 6.11.1992; 1.2.1993; 9.12.1994; 31.10.1994; 8.6.1998; 13.6.1998; 4.5.2016.
Lahti:
Kaupunginvaltuusto (KV) 14.5.2018 Valtuustoaloite / Mannerheimin patsas ja sitä koskeva kaupunginmuseon ja julkisen taiteen työryhmän lausunto.
Asemakatu ja Marskinaukio, asemapiirros. Yleissuunnitelma. WSP / Kati Teperi. Lahden kaupunki 2017.
Seinäjoki:
Kaupunginhallitus (KH) pöytäkirja 24.4.1973.
Kaupunginhallitus (KH) pöytäkirja 18.4.2006. Nro 8/2006.
Veteraaniaukion asemakaavamuutos, luonnos 2010. Seinäjoen kaupunki.
Seinäjoen puistot ja viheralueet. 2015. Seinäjoen kaupunki.
